Lohja, kuten monet muutkin suomalaiset pienet kaupungit ovat talousvaikeuksissa. Koko Suomi on itseasiassa talousvaikeuksissa. Yhten isona syynä on laiskuus, itsensä ykköseksi laittaminen sekä liian helppo elämä. Suomalaiset ovat tottuneet massana liian helppoon elämään lintukodossamme, joka on johtanut liikavelkaantumiseen, joka jossain vaiheessa laukeaa. Mitä paikallinen yksi kaupunki tai kunta voi tehdä asialle? Suomessa kunnilla on paikallinen hallintavalta, mutta miksi kunnat harvemmin lähtevät ”omille teilleen”?
Entä alkoholituotteet ja niihin liittyvät käsitteet Suomessa? Meillä ei vieläkään saa juotavaa kuin Alkon liikkeestä. Alkoholia ei anneta muille liikkeille, koska pelätään sen lisäävän kulutusta. Mutta onko oikeasti näin? Oluita kun lisättiin kauppoihin ja ”limuviinit”, niin onko niiden käyttö lisääntynyt? Taitaapi olla niin, että viinan ja väkevien tuonti Itämeren yli on lisääntynyt samoin kuin suorat tilauksen Euroopan viinakaupoista– mikä ihmekyllä on täysin laillista sekin!
Suomi on monessa suhteessa aivan yhtäläinen monen EU:n maan kanssa, mutta on meillä omat mielenkiintoiset kuviomme, joilla hankaloitetaan yritysten toimintaa. Kaikissa maissa on omat byrokratiansa ja erikoisuutensa, mutta varsinkin edellä mainitut pari seikkaa voitaisiin avata, aivan kuten yleisesti Euroopassa on jo tehty.
Kunnat ja hallinto
Kannattaa aina kuitenkin muistaa, mikä on Suomessa kunnan tehtävä. Ja siis nimenomaan kuntien: Kunnat järjestävät asukkailleen palveluita, joista suurin osa on määritelty kuntien tehtäviksi laissa. Kunnalle voidaan antaa tehtäviä vain säätämällä siitä laissa.
- koulutus ja päiväkoti
- kulttuuri-, nuoriso- ja kirjasto
- kaupunkisuunnittelu, maankäyttö
- veden- ja energiantuotanto
- jätehuolto
- ympäristöpalvelut
- sosiaali- ja terveyspalvelut (siirtymässä maakunnille maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen)
- palo- ja pelastustoimi (siirtymässä maakunnille maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen)
Lakisääteisten tehtävien lisäksi kunnat voivat itse ottaa itselleen muita itsehallinnollisia tehtäviä. Nämä liittyvät yleensä talouteen, työllisyyteen ja asumiseen.
Tämän perusteella voisi siis kuvitella, että kunnilla olisi enemmänkin mahdollisuuksia parantaa omaa toimintamalliaan, jos vain uskallusta ja tahtoa, sekä osaamista löytyy. Miksi siis tyytyä vain järjestelemään vanhaa uusiksi, kun voisi rakentaa ja kehittää oikeasti jotain uutta? Varsinkin näinä taloudellisesti haastavina aikoina kuntien pitäisi nimenomaan keksiä jotain aivan uutta. Mitä esimerkiksi Muurame tekee erilailla kuin Lohja? Kunta ei karsi, vaan laittaa rahaa kouluihin ja päiväkotiin, kun täällä tehdään päinvastoin. Kuka vanhempi oikeasti haluaa lapsensa pienen koulun sijasta parin tuhannen oppilaan isoon kouluun?
Sitra kehittää kuntien kanssa uusia johtamistapoja, mutta onko se ainoa oikea tie eteenpäin? Jos koko toiminta on vinksahtanut, niin eikö sitä pitäisi kehittää ja miettiä oikeasti keinoja saada lisää tuloja paikallisesti kunnalle, luomatta kuitenkaan yritystoiminnalle uusia kilpailijoita tai kilpailun rajoituksia tai jopa toiminnan rajoituksia.
Tämä vuosi 2020 on tuonut esille taas monen pienen kunnan kohdalla mahdollisuuden ja tarpeen lisäliitoksille toisiin kuntiin. Rahojen ollessa vähissä ja palveluiden huutaessa rahoitusta, on monet kunnat tilanteessa, jossa kuntaliitos tuntuu ainoalta keinolta löytää reitti tulos taloustilanteesta. Kuntaliitoksilla muodostetaan useamman maksajan paketti ja yhdistetään palveluita, josta syntyy periaatteessa taloudellinen säästö. Mitä kuntaliitos sitten aina tarkoittaa alueen väestölle, onkin sitten eri asia, aivan kuten täällä Lohjalla havaittiin kuntaliitoksen jälkeen.
Vanhojen kuntien alueita toivotaan kehitettäväksi tasapuolisesti ja asukkaat haluavat säilyttää peruspalvelut omilla lähialueillaan. Tämä toiveajattelu on kuitenkin yleensä turhaa, sillä nimenomaan peruspalvelut ovat niitä, joiden kustannustaso useasti johtaa kuntaliitoksiin ja niistä löytyvät ne säästöeurot, joilla kuntaliitokset perustellaan.
